Tää kylä ny tyhjenee aivan väärästä päästä. Eilen lähti kylän kolmas nuori maanantaisen mopokolarin seurauksena. Jälleen tytön entinen luokkakaveri. Kahden aivoleikkauksenkaan avulla hän ei selvinny. Suru ja hämmennys on suuri. Miksi näin piti käydä taas kerran? Muutenkin tämän pitäjän nuoret ny kyll kriisiapua varmasti tarvitsisivat. Viisi nuorta mennyt kolmen vuoden sisällä, se on vähän liian paljon, kaksi niistä oman käden kautta, kaksi liikenneonnettomuudesa ja yksi sairauteen. Ja kolme näistä meidän kylästä, kaksi keskustasta, mutt kaikkihan täälä kaikki tuntee, ku ei meijän kaikisa kylisäkään yhteensäkään asu, ku alle 3000 henkeä.

Lähen hakemaan tytön koululta, ku se soittaa. Haetaan Kalajoelta kukat ja kortti, ku tyttö ja hänen kaverinsa menevät käymään tänään surutalosa. Olivat hyviä kavereita menehtyneen pojan kans. Tytöille tää juttu ottaa lujille. Varmaanki hautajaisiinki sit menevät, jos ne on yleiset. Vai mikä sana tuo pitäs olla?

                  Jussin muistolle