Isänpäivälahjan isäntä sai vain tytöltä. Hienon taulun, joka täytyy itse kaivaa esille. Tiijä sen oikeaa nimeä, mutt sellasella työkalulla kaivetaan mustasta kuparin väri esiin malliviivojen mukaan ja lopulta siinä on kaks koiranpentua, ku kaikki viivat on kaivettu. Ihan kivaa puuhaa isännälle, joka ei vielä kauheesti voi muuta tehä. Oli nimittäin erehtyny eilen kantaan puusaavia, ku poika oli sen hetkeksi käsistään laskenu eteisen lattialle. Muuten kanto oli sujunu ihan hyvin, mutt kellarisa, ku oli laskenu saavin lattialle, niin sillo oli muljahtunu ilkeästi mahasa. Sen siitä saa, ku ennenaikojaan kiellettyihin hommiin alkaa. Ny vasta ymmärtää taas, mitä tarkottaa ei.
Tänään käytiin vähä ajelulla tuola mehtäsä ja haettiin puolitoista kassillista jäkälää ja vähä kanervia, pihalla karsittiin vähä pihtaa ja saatiin portaan kaiteille parvekelaatikoihin koristuksia. Niihin sit jouluvalot paikalleen, ku aika on. Tyttö jo kauheella tohinalla siivos joulukamakaappia ja vei roskiin vanhoja, mitä ei enää käytetä. Pitäs kuulemma just saaha jouluvalot. Ja vielä pakko oottaa kuun vaihteeseen, kauheeta. Viime vuonna kyll laitettiin monet valot roskiin, ku enää muutamat valoerät palo. Onneks muutamat valot ostettiin joulun jälkeen puoleen hintaan. On etes jotain, mitä laittaa, vaikka uusiaki täytyy kyll ostaa. Mikäli ois isännästä kiinni, uusia valoja ei tulis ollenkaan, eikä kuulemma vanhojakaan.
Pöytäliinasa oon saanu alotettua reunuksia, toista kierrostakohan oon tekemäsä. Siinä sitä vasta kauan menee, en varma oo, mutt ainaki kaks tuntia kierroksella. Mutt eiköhän se siitä.