Kävinpäs tuosa lukemasa tuolta tietoa kuvagalleriasta ja sielä sanottiin, ett kuvat blogistaki katoaa, jos poistaa ne sieltä. Ei onneks ainakaan kaikki kuvat oo poistuneet, vaikka joihinki puuttuviin törmäsin. Pitää tieten lisätä tuonne kansioita enemmän, ett saa lajiteltua etes jotenki noi kuvat. Mullaki on ollu tapana ne melkein kaikki poistaa, etteivät turhaa vie tilaa, mutt ny enäänhän sitä ei voi tehä. Tietskalla kuvat oon kyll melkein kaikista säilyttäny, ainaki käsitöistä tai siis valmiista sellaisista, samoin kaikki reissukuvat on tallesa. Oppiikohan tuota muistaan ja millon sit oppii, niin se on toinen juttu.
Kyllä oli taas aamulla elämäni kauheimpia kilometrejä ajella töihin. Ensin piti poika viejä tuonne kylille koulun raksalle ja sit ite Ykaan. Lunta tuli taivaan täydeltä ja entinen pöllys tiestä. Mitään ei eteensä nähny, varsinkaan jos auto tuli vastaan. Eesä ajavan takavalojakaan ei tahtonu näkyä, joten mä laitoin heti suosiolla sumuvalon päälle, ettei takanatulijoiden tartte mietiskellä, misä se auto on. Sitt päivemmällä oli mitä ihanimman näkönen ilma, kylmä kuiteski, ku koko päivän on ollu vähintään 10 astetta pakkasta.
Puhelimen kävin viemään korjuuksille, ku pääsin töistä. Samalla siinä sit vaihatin noi liittymätki, ku siitä oli puhetta jo sillo elokuusa ja sitäkään en oo saanu aikaseksi tehtyä. Saatiin kyll ny kolmeen liittymään puheaikaa puoleksitoistavuodeksi, joka kuukaudelle 50 minuuttia. Tytön liittymään sitä ei saanu, ku sillä on ollu paketti, mutt sen sai puoleen hintaan kolmeksi kuukaudeksi. Taaskaan ei sit paljo laskuja tule, muuta ku tuo tytön. Sehän lääsyää puhelimesa vaikka kuin paljo. Meillä muilla noi puheajatki menee aivan hukkaan. Pitäs vaan soitella enempi huvikseen, mutt ku ei, vaan sillo, ku on oikeeta asiaa.
Mä oon täsä taas vaan nörtteilly, kylläki vaan tunteroisen, mutt kaikki nettilankakaupat käyny lävitte, ett mitähän ihanaa sielä ja sielä on. Mitään en toistaiseksi tilannu, vaikka ohuita pätkävärjättyjä sukkalankoja oon hinkunu jo kuukausitolkulla. Eilen eksyin huutonettiin ja sieltä ainaki kahta lankapakettia kokeilin, saa nähä, saako kumpaakaan. Ne ei kyll mitään sukkalankoja olleet. Isäntä jo meinas, ett kudo ny ensin nuo entiset pois ja miten nuo ristipistot. Meinasin vaan, ettei ne vanhaksi mee, vaikkei niitä heti teekkään. Vaihtelu virkistää. Pitäähän sitä ny muitaki juttuja välillä tehä. Ne ei nuo miehet kaikkia ymmärrä.
Ois toiveesa saaha tänään tuo toinenki sukka valmiiksi, jos vaan jaksaa illan päälle vielä kutoa. Väsyttää kuiteski jo aivan armottomasti, ku aikasten aamulla ylös noussu ja huomenaki pitää nousta. Sain sen huomisenki aamun vaihettua myöhäsemmäks, ett kerkeen tuon pojan viemään taas.