Kiitos anonyymi tarjouksesta, köyhät on eväät, jos ensin seittemän tuntia ajetaan, niin kahvit saadaan ;). Itseasiasa nakkasin porukoille tuosa jo yks päivä, jos lähetään käymään teillä päin. Ei sitä kauheen vakavasti otettu. Tyttö lähinnä harmitteli, ku ei vois lähtä mukaan, ku PITÄÄ mennä Lestille. Kesästä kyll puhu, ett sillo vois tulla taas. Katotaan ny vielä, pitää keskustella illalla isännän kans, jos kahvillä käytäs ja takas lähettäs samantein. ;)
Niin ja vähä kaukaset puhelinliittymät mainostit. Sitä paitsi, meillähän ei enää oo kotipuhelinta ollenkaan. Mähän sulin sen tuosa marras-joulukuu vaihteesa.
Toin eilettäin kukkasia kaupasta, ku tänään ois Inka täyttäny 15. Tyttö oli vieny ne äskettäin haudalle ja oli kävelemäsä urheilutalolle punttisalille. Samalla siinä soittaesaan, kertoi toisenkin kylän tytöistä joutuneen eilen illalla OYKS:iin syömishäiriön vuoksi. Toinen tytöistä oli joutunu sinne sillo hiihtolomaviikon alkaesa anoreksian takia. En mä aivan tämmösiä kuvitellu, ku molemmat ovat kovia urheileen, ett siks laihoja ovat. Tai ei mun silmisä oo koskaan näyttäneet ylilaihoilta, laihoilta vain. Ei sitä näköjään ikinä tiedä, mitä sattuu ja tapahtuu. Tyttö kyll puhu, ett olivat kavereiden kans jo kauan epäilleet ja seuranneet ruokalasa, miten ne syö. Mutt olivat ne kuulemma syöneet, iltasin ei vaan kotona mitään. Oli tämä ensimmäisen tytön sisar kyselly sillo tuola kaukalopalloturnauksesa meijän tytöltä sen syömisistä. Jos ois ymmärtäny sillo, ois voinu aavistaa jotain. No, toivottavasti toipuvat pian ja oppivat syömään taas oikein. Liika paljo tähän tuppukylään noita tapahtumia viimesien kuukausien aikana.