Tänään hain tytön kyliltä kirkonmenojen jälkeen. Koulutusviikonloppu päättyi sinne. Kivaa oli ollu, vaikka olivat vanhat isoset herätelleet porukkaa yöllä ylös ja ulos lukemaan jotain lappusia. Täysin pimeäsä mehtäsä olivat joutuneet rämpiin, ku eivät olleet ottaneet otsalamppuja mukaansa. Tyttöki sano kattelleensa mp3:n valolla polkua. Täss pähkäilty, miten tyttö sais jotain lastenhoitohommaa ittellensä. Kehotin sitä ottaan yhteyttä mll:n porukoihin. Kattelinki sit netistä paikallisosaston yhteyshenkilöitä sille ja siinä käviki niin, ett toinen yhteyshenkilöistä on sen kaverin äiti. Aiko laitella sille postia ja kysellä koulutuksesta ja mahollisuudesta niitten kautta työnsaantiin. Kehotin myös tekeen lappusia, jotka vois jakaa sit vaikka kyläläisten postilaatikoihin. Siinä kyll ny ei oo paljo mahollisuuksia, ku pähkäilyn jälkeen tultiin siihen lopputulokseen, ett täsä kyläsä ei oo, ku kaks taloa, josa pelkästään pienempiä lapsia. Muilla on sit myös niitä isoja, jotka voi kattoa pienempiensä perään. Kauppojen ilmotustaululle kans kehotin laittaan lappuja. Haluis tyttö ansaita vähä omaa rahaa ja saaha myös kokemusta alasta. Saishan niistä sit pisteitä, ku kouluun hakee. Meinas vaan ensin, ettei hän kehtaa, ku ei tunne pian, jos joku soittaa. No, katellaan, miten aikoo toimia.
Tää päivä mennykki täs pyykkiä pestesä, imuroidesa ja kutoesa. Kohta housun haaruksen kavennus edesä. Ja lopun perin tuota lankaa ei oo enää aivan kauheesti, ett pitää kattoa, mitä siitä vielä saa aikaseks. Lakin ny ainaki, mutt jos sit vielä etes sukat. Siinähän ois jo sit melkein koko vaatekerta. Mä oon jo aivan malttamattomana, ett pääsis alottaan taas seuraavaa juttua. Mietin tuosa tytölle pitkiä sukkia. Tai muita sukkia, miten ny se haluaa.