Niin se tääki viikko lähestyy loppuaan. Eikä taaskaan mitään ihmeellistä oo tapahtunu. Paitsi, ett isäntä on laittanu tällä viikolla tuon autokatoksen aikalailla kondikseen. Se levytti tuon ulkoseinän sisäpuolelta ja naputti katoksen ja tallin välisen seinän laudat kiinni uudestaan. Eilettäin teki reiän tallin ja varaston väliin ja laitto siihen oven. Ny pitäs pikkuhiljaa alkaa hommaileen talliin villoja ja levyjä, ett sais senki puolen viimein valmiiksi. Johan tuo on meijän olemasa olon 13 vuotta ollu keskeneräsenä. Vielä pitäs katoksen puolelle seiniin laitella kaikenlaisia teline- ja roikotussysteemejä potkureille, auton rattaille ja ties mille. Sais kaikki vermeet seinille roikkumaan, ett mahollisimman vähä menis lattiapinta-alaa hukkaan, koska kuiteski on semmostaki, mitä on pakko lattialla säilyttää.
Mulla vielä keittiön kapasta tekemättä yks mallikerta. Sit siinä on riittävästi leveyttä ja lankaki kyll loppuu sit. Eihän mulla ollukkaan sitä, ku kolme kerää. Sillo en sieltä Kärkkäiseltä enempää saanu sitä samaa erää. Uusia suunnitelmia jo kovasti pukkaa, ett mitä sitä sit tekis. Jospa sais alotettua kutomaan jotain villa-asua Vili-Pertille. Meinasin, ett jospa siitä ruskean sävyisestä ruotsalaisesta tekis jotain. Ja jos joskus heille tulee uusia pienokaisia, kävis myös tytölle, ku ei ois sininen. Ja se ruskeehan on vaaleaa, ei mitään tummaa ja synkkää. Joten passais kyllä. Lankakauppaan pääsyä pitää vielä ootella seuraavaan tilipäivään asti. Kauhee kuume jo oikein, päästä hypisteleen jotain pehmeetä.