Juu, perille päästiin hyvin kaheksan tunnin jälkeen. Matkalla ei mitään ihmeitä, paitsi yhen auto-vaunu yhistelmän peräsä ajettiin kilometritolkulla ja yritin pysäyttää niitä valoja räpyttämällä. Viimein onnistuinki siinä. Niillä vipatti toisen puolen rengas vaunusa niin maan perusteellisesti. Nuori pari lapsinensa oli varmaan menosa Suviseuroihin, olivat ihan sen näkösiä. Mies ei tienny mitään vaunuista ja aiko ajaa Kauhavalla johonki, josa voivat kattoa sitä, pulttien kiinnitys kyll tarkistettiin siinä tien päällä. Oisko ollu laakerit menny. Vaarallistahan se tommonen on ja se ei kuulemma milläänlailla vaikuttanu ajoon, eikä sitä tuntenu ollenkaan. Meinas mies meistä, ett vanhat karavaanarit tietää kaiken, olikohan se kohteliaisuus vai ei? Ei me ny niiiin vanhoja olla.

Mitään ihmeitä ei oo vielä tehty, mutt eiköhän se tästä joksiki muutu. Keskiviikkona, ku tänne perille päästiin, ooteltiin ensin tyhjäsä mökisä aikamme, ku talon emäntä tuli ja noukkas meijät kyytiinsä ja jatkettiin matkaa tuohon naapuriin, sielä ootti meitä melkein valmis pöytä, syöminkineen ja juominkineen. Talon isäntä oli sielä jo valmiiksi grillimestari kakkosena. Sielä se ilta melkein sit vierähtiki ja eilettäin pysyteltiin ihan täs "kotosalla". Tää on kyll melkein meille se kakkoskoti. Tänne tuntee aina olleensa tervetullu. Eikä me aivan passattavana täälä olla, vaan samallalailla tehhään hommia, ku omasa kotonaki, samoin nää meijän ystävät sit meillä. Semmosia työleirejä aina perustetaan, siis ihan vitsillä. Eilen isännät sai ainaki täälä grillikatoksen rännin laitettua.

Kuumahan täälä on kyll ollu, ku koko ajan mittari huhkii lähempänä kolmeakymmentä, eilenki hetken aikaa saatoin istua tuosa auringosa kutomasa, ku piti siirtyä grillikatoksen alle varjoon. Samoin tänään on tulosa kuuma päivä. Mitään isoja hommia ei kyll jaksakkaan, ku on näin lämmintä, mutt ei passaa valittaa, tää Suomen kesä on niin lyhyt.

Turusa ois parhaillaan menosa keskiaikaset markkinat ja sinne ois tarkotus tänään lähtä piipahtaan. Saa nähä, miten ja keiden kans mennään. Huomena ois taas tuola kotiseutumuseosa joku käsityöläispäivä, sieläki ois kiva käyä, jos vaan keritään. Puhetta oli kyll, ett käytäs Tammisaaresa mutka. Oishan täälä vaikka ja mitä, mutt ku kaikkee ei aina kerkee. Talon emäntä on vielä töisä maanantain ja tiistain ja sit varmaanki lähtään heti meille päin. Perävilkkaan varmaanki ajetaan ja perille päästään varmaanki yöllä. Jos nuo jaksaa meijän kans kaheksaakymppiä körötellä. Tuolla aska-autolla, ku ei saa ajaa oikeesti lujempaa, ku ei oo niitä abseja sunmuita hienouksia. Mulla kyll tapana on ajella satasen rajotuksella sellasta yheksääkymppiä, mutt muuten rajotusten mukaan.

Ainiin, veneileen ei päästä, eikä jouduta, ku vene seisoo tuosa pihalla. Vaikka voishan sitä mennä istuskeleen sinnekki, jos niin kova hinku ois. Kuivaharjottelua.