Kuhan ny taas jaarittelen, ku ei mitään mainittavampaa tapahtunu. Oon kutonu paitaa melkein kaiken vapaa-ajan ja takakappale alkaa olla loppusuoralla, raglankavennuksia oon tehny jonku kerroksen. Työt häirinny harrastuksia.

Yöunet taas jääny vähemmälle, ku iltasin ei saa millään unta ja kerran herään yösä katteleen taas kelloa ja kelloa ja kelloa, kas kummaa, tunti katos taas kelloa kattoesa aina vähän päästä. Viimein taas nukahtaa ja sit soiki heti kello ja kyllähän sillon nukuttas. Mä en kyll ala, jos tää sit taas ratkeaa niihin märykohtauksiin. Ei erkkikään sitä kestä. Mutt näinhän se alko sillo puolitoista vuotta sitki. Mutt jospa ei kuiteskaan, toiveesa elän. Jospa tää on kuiteski jotain kaamokseen liittyvää. Vaikkeihan täälä enää niin pimiää oo, päiväki pitentyny monta tuntia pahimmasta. Aurinkoa ei kyll oo näkyny tieten pariin viikkoon.

Huomena ois tarkotus lähtä korkkaan sukset tällekki talvelle, ku saatiin tuo aska-autoki kotia. Vielä ei oo ollu puhetta mihin, mutt johonki pitää päästä. Ja ois kyll kiva, jospa se aurinkoki näyttäytys, ett tietäs sen olevan vielä olemasa.