Juu, tosi helle. Tällä hetkellä 25 varjosa. Ei paljo jaksa ulkona olla, ku tuntuu ettei etes happia saa ja hiki valuu norona, vaikkei mitään tee.
Heti töitten jälkeen menin katsastaan mahtaa. Ei menny läpi, kuten arvata saattoi. Se katsastusmies sai vänkärin puolen takajarrun niin jumiin kässärillä, ett tuntu ettei sillä pääsee mihinkään. Ei kai se oo ihme, jos se jumittaa, mä ku en yleensäkään käytä juuri koskaan kässäriä. Pitäs vissiin opetella käyttään, niin pysys seki kunnosa. Toinen vika, mistä pomppas, oli tuo virtalukko. Avaimet saa pois, jos valot on päällä ja auto vain käy. Eihän siinä muuten vaaraa, mutt menee myös rattilukko päälle. Jotku johot varmaan ottaa yhteen ratin sisäsä. Pitää pistää isäntä kattoon, niinku sen jarrunki.
Ku olin sielä katsastuskonttorilla, poika soitti ja sano, ettei netti taaskaan pelitä. Tuli muutamia erittäin rumia sanoja, ku se paasas, ett just pitää alkaa pelittään. Hän soittaa sinne, sanoin, ett soita vaan. Kohta puhelin soi uudestaan ja ilmotti, ett se toimii taas. Kotia ku tulin, tuli dna:n auto vastaan. Niillä oli varmaan ollu jotain juttuja jossain ja se vaikutti tähän meijän nettiin. Edellinenki katkos on vielä huomiotta laskusa. Kohta mä otan ja vaihan firmaa, jos ei tää homma toimi.
Huomena alkaa sit pojalla arkinen aherrus. Kouluun ilmoittautuminen on aamupäivällä, jonka aikaa ei tiedä kukaan, ku joka lapusa on eri aika. Ei sen kyll väliä, täältä menee vain yks linkku Kalajoelle aamulla ja se on keskustasa yheksältä, eli kouluun poika joutuu vasta puol kymmeneks. Vasta 14 päivä alkaa kulkee muitaki autoja. Viikko nyt tällä autolla, vaikka koulu alkas mihin aikaan. Ja todennäkösesti ne sen koulullaki tietää. Saa nähä, miten alkaa sujumaan. Tytöllä koulu alkaa vasta ens tiistaina.

Ensin; Teretulemast Mia sullekki tänne mun jorinoihin, jotka tunnetusti on mua aivan ihtiäni. Ja onnea uuteen elämääsi! Oon käyny blogiasi lukemasa kans, mutt ku oon niin huono kommentoimaan, siks en oo kuulunu sielä.
Tuossa muidenki blogeja lukiesa, tuntuu ett tätä kesää riittää tällä hetkellä tieten meistä jokaiselle. Hellettä piisaa, mutt ei passaa valittaa. Vaikka tuntuuki, ett on siinä muutama aste liikaa, jos 27 on lämpötila varjosa. Huomiseks luvattu vielä samanlaista lämpötilaa, sit vähä jähtyy. Accuweatherista kävin kattoon, niin vasta ens viikon perjantaina pitäs sataa, saa nähä.
Pesulla kävin just saunalla ja ny on taas ihan siedettävä olotila. Hirveetä, ku töisäki on, niin hiki päästä valuu, vaikka kassalla vaan istuu. Näin kesällä toivoski, ett tuota tukkaa ois mahollisimman vähä pääsä. Mä ainaki, ku kaikista eniten sieltä hikoilen. Kumma tyyppi.
Virkkuuksia tänään taas jatkanu, terassilla istuskelin varjosa ja virkkasin. Välillä piti tuulettaa käsiä, ku tuntu ettei koukku enää luista, ku niin tahmatassuna oli. Sit oikasin vähä sohvalle, ku ramasi makiasti, niin just ku uneen olin pääsemäsä, niin kissa hyppäs päälle ja rupes leikkiin ja syömään mun tukkaa. Nuku siinä sit.
Eilettäin nukkuunmennäsä tuli mieleen, ett jos asiat ois menny toisin helmikuusa, niin mä jäisin kohta äitiyslomalle. Tuli jotenki niin haikee olotila. Varmaan sitä miettii ny lähitulevaisuudesa enempiki, ainaki syyskuun puolesa välisä painaa varmaan kovastikki mieltä. Onneks elämä vie myös eteenpäin, ettei tartte koko ajan menneitä murehtia.