Eilen illalla ei taaskaan ollu käsillä mitään tekemistä ja siitähän ongelma meinas syntyä. Yritin kattella lehistä villatakin ohjetta, johon riittäs tuo toinen ruotsalainen lanka, mutt en oikein mitään löytäny sellasta, joka ois natsannu. Novitan vanhoista malleista löysin yhen ihanan, mutt siihen ei varmaankaan tuo lanka riitä. Pahus, ku sitä ei oo enempää. No aikani siinä lehtiä plarailtua ja lankavarastoa pengottua, löysin hennon lilan liukuvärjätyn virkkauslangan, jonka ostin taannoin Kärkkäisen alennusmyynnistä. Ja samantien Novita takas käsiin, misä se perhosverhonmalli taas olikaan. Löysin ja siitä se taas lähti uus työ käsittelyyn. Tää on aivan kauheeta. Yhtään ei osaa olla tekemättä mitään. Pyhästi kyll nyt päätin, ett kastetaulu menee sit joulupukinkonttiin. Siihen mennesä se on pakko pistellä valmiiksi, muttku ny jotenki ei natsaa tuo pistely. Tulee taas kyll aika, ku seki alkaa taas natsaan. Mutt ny vähä pakkopullaa. Ja muutenki, löytyyhän noita tekosyitä lisäksi, on niin pimee päiväki, ettei nää pistellä, vaikka hieno työvalo on tarjolla, senku nappia painas, niin valoa tulis.