sunnuntai, 17. elokuu 2008
Manamansalosta
Reissu oli säiden puolesta tosi mahtava. Aurinko paisto osan aikaa ja osan oli pilvesä, ei ollu kuiteskaan liian kuuma eilettäin, ku retkeilemäsä oltiin. Käveltiin noin 14 kilometriä mehtäsä. Perjantai-iltana jo käytiin pikavisiitti tekeen lähimmälle laavulle. Lauantaina kierrettiin sit kaikki loput reiteistä. Ei jääny, ku pari lyhyttä pätkää käymättä, ku kuiteski niiden risteyspaikoilla käytiin pitemmän kautta. Paljo oli hienoja maisemia ja kuvia tuli lähemmäs 80. Niistä osa satoa tässä.
Mahtavan kokonen pahka, en oo ikinä nähny noin suurta.
Oulujärveä
Oulujärveä
Tämä puu taas saanu muutaman pahkan kaverikseen.
Kauankohan nää puut vielä pysyy maasa? Sielä oli kyll paljo jo kaatuneitaki.
Poroille ois paljo ollu kans ruokaa.
Tässä ois kiva mökin paikka.
Tämmösiä pikkulampia sielä oli montaki, nimeä en enää muista.
Näin hieno taivas oli illalla, ku tultiin kalasta.
Ja tämä oli isännän kohokohta. Puolitoista kilonen kirjolohi. Tämän veneeseen saanti oli vähä hupanen. Näin sunnuntaikalastajina eihän meillä mitään haaveja ollu. Isäntä, ku sai sen veneen viereen pintaan kovan väsytyksen jälkeen, mä huidoin sitä sit melalla päähän, eikä se juurikaan siitä toennut, ei paljo ollu vaihtoehtoja, ku nostaa se vaan silläki riskillä, ett se pääsee karkuun. No, ei onneks päässy ja saatiin se veneeseen. Se oli kyll kunnon vötkäle. Ja viime hetkillä vielä se tuli. Oltiin menty kalaan kolmen tunnin luvalla seittemän aikaan ja kala nappas puoli kymmenen seutuvilla, ku oltiin jo takasi melkein rannasa viimesellä pysähyksellä. Tai ehän mä virvelöiny koko aikana, vaan soudin ja virkkasin, joka kierroksen jälkeen soudin pätkän verran toiseen paikkaan. Ny meinaa olla vähä pershankurat hellänä siitä kovalla penkillä istumisesta. Jaloisa ei kyll kävely juurikaan tunnu, tänään kyll huomasin, ett toisen jalan pikkuvarpaasa on verenpurkauma, mutt se ei vaivaa mitenkään, enkä etes tienny sen olemasaolosta aikasemmin.
Tässä käytiin paluumatkalla, ku sattu tienvarteen sopivasti.
Kommentit